Hyytävän hyvät uintikarnevaalit

”Minä tein sen !”  Luvattu kisaraportti Ähtärin Talviuinnin SM-kisoista tulee nyt tässä. Lisäksi pari sanaa kylmässä vedessä uinnin mielettömistä hyödyistä, joista luin paremmin oikeastaan vasta nyt.

Osallistuin siis ensimmäistä kertaa Talviuinnin Suomen mestaruuskisoihin viime viikonloppuna. Tieni näihin karkeloihin löytyy edellisestä blogipostauksestani. Kisat olivat Ähtärissä. Perjantaista sunnuntaihin uitiin 25 m järveen tehdyssä ”altaassa” kuudella radalla; rintauintia tai vapaata, 25m tai 50m, henkilökohtaisena ikäsarjoittain tai viestinä tai jopa ilman ajanottoa osallistumisen ilosta Norppa – ja Kuuttisarjoissa. Uimareita oli n.900 ympäri Suomea ja muutamia ulkomaisia osallistujia myös. Osallistujien ikähaitari oli todella laaja 🙂

Olin ilmoittautunut 25m rintauintiin, joka kisattiin lauantaina. Saavuin kisapaikalle edellisenä iltana juuri ennen avajaisia (päivällä oli ollut jo vapaauinnit). Heti alkuunsa kävi noviisille selväksi, että mitään ryppyotsaista porukkaa eivät talviuimarit ole, ja vaikka tosissaan aina uidaankin niin ei toisaalta sittenkään. Kaikenlaisilla oman seuran kannustushuudoilla ja lauluilla tämä värikäs ja äänekäs porukka loi iloista tunnelmaa Ähtärin iltaan marssiessaaan kulkueena uimastadionille avajaisiin. Vähän samalla tavalla samaan aikaan toisella puolella maapalloa Koreassa avattiin astetta suuremmat kisat 🙂

Avajaisten jälkeen seurasi ensimmäisen päivän kisojen palkintojen jako. Pitkän päivän päätteeksi chillasin pää tyhjänä vain porukan mukana, mutta vilkaisut suorituspaikalle saivat sykkeen kohoamaan eikä sitä laskenut rannassa puhaltanut hyytävä tuuli.
”Tuonne siis huomenna on mentävä…,miltähän tuo vesi tuntuu? Kangistunko jo puolessa välissä? Pääsenkö ikinä tuonne toiselle puolelle?” Mutta sysäsin nämä ajatukset pian huomisen murheiksi ja lähdin saunomaan seurakavereideni kanssa.

selfp

Nukuin hyvin, koska päätin nukkua enkä miettiä tulevaa. Kisat käynnistyivät heti aamusta ja lähdin kannustamaan muita. Oma starttini oli vasta kahden aikaan iltapäivällä, joten kiirettä ei ollut. Mutta mielelläni olisin uinut heti, koska tunsin kisajännitykseni nousevan ja monta kutkuttavaa tuntia ennen hyppyä tuntemattomaan tuntui liian piinaavalta. Pelkkä kilpailutilanne eli muut osallistujat, kisojen kuulutukset ja selostukset, paikalle tulleet katsojat jne. eivät jännittäneet minua kuin juuri sen verran kuin pitääkin (sopivasti adrenaliinia veressä takaa hyvän suorituksen ja kuuluu asiaan). Olen niin monta kertaa jo erilajeissa vastaavan tilanteen kokenut ja oppinut sen jollain lailla hallitsemaan. NYT oli kuitenkin kisahermoja haastamassa iso ja uusi elementti eli tuntematon olosuhde, jota ei päässyt testaamaan ennen kisaa. Vaikka olin kuinka käynyt avannossa en ennen starttia vielä tiennyt miltä juuri tämä vesi tuntuu, miltä tuntuu laskeutua puoliasteiseen veteen, odottaa siinä starttia X-aika ja miltä tuntuu uida koko 25m matka kylmässä vedessä. On hankala valmistautua, kun ei tarkkaan tiedä mihin pitäisi valmistautua. Hiihdossa, juoksussa ym. kisoissa tämä on ollut huomattavasti helpompaa ensikertalaisenakin.

Kisat olivat äärimmäisen hyvin organisoitu. Uimarit ja sarjat vaihtuivat hyvällä tahdilla ja homma pyöri tehokkaasti. Uimarit, jotka altaassa kävivät ennen minua vannoivat, ettei vesi tuntunut kylmältä:
”Ai, että nyt on niin mahtava olo!!!”
Hah, kunhan puhuivat minut lämpimäksi 🙂
Katselin uintistadionia järven rannassa ja mieleni otti jo mittaa jään ympäröimän altaan tummasta vedestä, rataköysistä, lähtötikkaista ja koko 25m hyisestä matkasta altaan toiseen päähän. Päätin sitten valmistautua niinkuin aina ennenkin ennen kisaa; hyvät lämmöt päälle, mielikuvaharjoituksia, keskittymistä ja kropalle venyttelyä ja avaavia liikkeitä vaikka muuta tulosta kuin ”itsensä ylittämisen” tunnetta en ollut tullut täältä hakemaan. Parempaa tapaa en kuitenkaan keksinyt hallita jännitystä kuin tutut ja turvalliset valmistautumiskuviot aikaisemmasta urheiluelämästä. Otan aina tosisaan kun aikaa otetaan, mutta en ota koskaan vakavasti.

selfp

Viiden (!) vaiheen läpi kohti starttia: odotuspaikka, ”pukuhuone” ja erien kokootumispaikat 1 ja 2  ennenkuin edes päästiin ulos kohti suorituspaikkaa. Tässä vaiheessa hippouinti -ajatukset olivat jo aika kaukana, niin paljon ilmassa oli jännitystä. Omassa erässäni oli toinenkin ensikertalainen ja yhdessä jaoimme tunteet ääripäästä toiseen; ”se on menoa nyt” ja ”tuntuu kuin viimeiselle tuomiolle ollaan menossa eikä paluuta ole…”  ja seuraavassa hetkessä, viimeisessä chekpointissa ennen starttia, jo halasimme. Voima-huutojen saattelemana päätimme yhdessä selvitä sittenkin kunnialla järvestä ylös.

Rata 4. ja sen päässä minä. Lähettäjän käskystä ylimääräiset vaatteet (fleecehousut ja kylpytakki+ kengät) pois koriin ja komennosta ”veteen”. En tuntenut oikeastaan mitään laskeutuessani kylmään veteen hartioita myöten johtuen veressä jylläävästä adrenaliinista. Paikoillanne komento kuului samalla hetkellä kun käännyin lähtöasentoon; jalat tikkailla,toisella kädellä niistä kiinnipitäen, kroppa ja katse kääntyneenä menosuuntaan. Silmänräpäys ja startti kajahti. Matkasta en muista juuri mitään. Puolivälissä allasta tajusin vasta alkaa oikeasti uimaan niinkuin olin suunnitellut. Läpsy maaliin ja ylös vedestä. Se oli siinä. Ei tuntunut kylmältä, ja olin samantien valmis vetämään uudestaan. MIKSI IHMEESSÄ?

”Minä tein sen ! ” ja ”me tehtiin se” ! Sekä omaa että jaettua iloa ylimmillään (btw kisakaverit olivat aivan huippuporukkaa), mutta olisin halunnut uida vielä uuudestaan. Paremmin ja nopeampaa nyt kun tiesin miltä vesi tuntui. Sitten iski kylmän veden jälkeinen endorfiiniryöppy, jota seurasi maksimikierroilla pyörivä pinta-ja ääreisverenkierto. Kädet ja jalkaterät olivat kuin mikrouunista tulleet, lämmin ja mukava olo virtasi kroppaan. Oma valmistautumistapani  (=hyvin lämmitelty kroppa) koitokseen oli osunut nappiin. Hitto vieköön tämä TUNTUU HYVÄLTÄ !

Olin psyykannut itseäni sillä ajatuksella, että kun saan homman suoritettua istun (tai löhöän) saunan lämmössä iltaan asti, rentoudun ja nautin. Olo oli uinnin jälkeen kuitenkin niin hyvä, etten saunaa kaivannut. Pikapikaa suihkuun, lämmintä päälle ja ehdin järven rantaan seuraamaan Seppälän uintia. Eikä muuten maailmanmestari voittanut. Olisiko niin, että talviuinti on sittenkin ihan oma lajinsa; poikkeaa monellakin tapaa normaalista uintikisasta (lähtöpaikka, lähtöasento, uintitekniikan säännöt ja tietenkin veden lämpötila). Talviuintikisoissa esimerkiksi sukeltaminen ei ole sallittua vaan pään pitää pysyä pinnan yläpuolella, mikä taas vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi rintauinnin tekniikkaan.

Minua kiehtoi alunperin tähän hulluuteen lähtiessäni itseni haastaminen omalle todelliselle epämukavuusalueelle, koska olen todellinen vilukissa ja rakastan lämpöä. Siis tavallaan sellainen ”rohkeus” haaste itselle eli pystynkö ja uskallanko? Talviuinnin  muut hyödyt keholle ja mielelle alkoivat kirkastumaan syksyn ja talven kuluessa sekä omasta kokemuksesta, lehtijutuista ja tutkimuksista lukemalla ja tietysti muiden kokeneempien lajiharrastajien kokemuksia kuunnellen. Olin aika vaikuttunut ja hyvilläni rohkeudestani aloittaa tämä hieno laji. Talviuinnista saa paljon hyvää itselle ja omalle kropalle hyvin helposti. Tämä sopii ihmiselle, joka etsii toiminnallisia ratkaisuja mieluummin kuin ostelee ihmepilleripurkkeja tai käyttää muita vastaavia keinoja.

Laji näyttäisi sopivan hyvin monenikäisille, –kokoisille ja -kuntoisille ihmisille, tosin sairaudet ja vaivat voivat olla este harrastukselle (etenkin sydän ja verenpaineoireiset). Tutuskaa talvi- ja avantouinnin suosituksiin ja käykää lääkärissä ennenkuin hyppäätte veteen. Lista TALVIUINNIN, AVANTOUINNIN ja  KYLMÄALTISTUKSEN tutkituista (ja uskotuista) hyödyistä;

  • Parantaa verenkiertoa ja kudosten aineenvaihduntaa
  • Hidastaa solujen vanhenemista ja säilyttää ihon kimmoisuutta
  • Perusverenpaine laskee
  • Lisää kylmänsietokykyä ja parantaa lämmöntuottoa
  • Lisää kortisolin, adrenaliinin, dopamiinin eritystä
  • Lisää sressin sietokykyä
  • Tasaa stressihormonipitoisuutta (henkilöillä, joilla stressihormonipitoisuus on matalalla, se saattaa nousta ja päinvastoin)
  • Vastustuskyky infektioita vastaan paranee, koska elimistön puolustusjärjestelmien toiminta tehostuu.
  • Avantouintia käytetään urheilijoilla suoritusten parantamiseen sekä vammojen ehkäisyyn ja hoitoon.
  • Avantouinnin on todettu helpottavan myös palautumista rankan urheilusuorituksen jälkeen.
  • Parantaa rasva-aineenvaihduntaa
  • Terveillä henkilöillä ruskean rasvan sokeriaineenvaihdunta saattaa aktivoitua yli kymmenkertaiseksi kylmäaltistuksessa.
  • Kudosten verenvirtaus lisääntyy, joka kuvastaa hapenkulutuksen lisääntymistä joka taas lisää koko kehon energiankulututusta.
  • Talviuimarin virkistyminen ja piristyminen johtuu kylmän antamasta hormoniruiskeesta: stressihormonien eritys lisääntyy suurissa lämpötilavaihteluissa.

lähteet: Lääkärilehti
Turun Talviuimarit: tutkittua tietoa talviuinnista 
HyväTerveys

Harmittaa…uintikisojen jälkeen luin lehdestä edellisiä uudemmista tutkimuksista liittyen ihmisen kylmänaltistukseen, sen supervaikutuksista rasva-aineenvaihduntaan (ruskean rasvan aktivoituminen kylmässä) ja ylipäänsä elimistön aineenvaihduntaa kiihdyttävistä vaikutuksista. Ja arvatkaa löysinkö kyseistä lehteä kun tätä kirjoitan? En. En paperilehteä enkä verkkoversiota. Jos olisin saanut siitä poimittua faktat tähän, luultavasti jokainen teistä, joita kropan rasvanpoltto kiinnostaa, etsisitte lähimmän avannon (luotettavan tietolähteen puuttumisesta huolimatta,anteeksi se). Mutta toisaalta tuskin kukaan hyppää avantoon pelkästään laihdutusmielessä? Teho rasvanpolttoon ja painonhallintaan on luultavasti sama kuin rasvaburnereilla, vihreällä teellä ja chilillä jos luotetaan vain niiden voimaan ja sujuvasti ohitetaan ruokavalion ja liikunnan merkitys kyseisissä tavoitteissa. Minä innostuin enemmän noista muista hyödyistä, palakoon rasva vaikka sitten siinä sivussa 🙂

Minun uinnit jatkuu edelleen ja ensi vuoden kisat on jo kalenterissa 🙂 Olin niin iloinen päätöksestäni lähteä näihin kisoihin. Huippufiilikset, hieno kokemus ja tietysti hampaankoloonkin jäi sitä parannettavaa omasta suorituksesta. Linkistä löydät lisää tietoa jos talviuinti alkoi sinua kiinnostamaan -> Talviuintiopas

”Tosissaan muttei vakavasti” – a i n a.

-M-

 


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s